FerLibr

Fergana piste Fi

www.fi

Fergana.fi

last update: 27. 07. 2002                                                                           vieraskirja  |  sähköposti  |  pääsivu   


pääsivu
vieraskirja
sähköposti



Myös meilla on (venäjäksi):
Ferganan kirjasto
H. Zakirovin arkisto
Ferganan aikakauskirja

Kavafis.ru
Uzbekistanin nykykirjallisuus

 


JUKKA MALLINEN VENÄLÄISENÄ KIRJAILIJANA SUOMESSA (katkelma)

Hamdam Zakirov löysi suomalaiset kirjailijat

Runoilija Hamdam Zakirov tuli Suomeen kaukaa Uzbekistanista, Ferganan laaksosta. Taakse jäivät niin merenkulkuoppilaitos Pietarissa kuin työt Moskovassakin. Suomeen, Kouvolaan hän muutti vuodenvaihteessa inkeriläisen paluumuuttajavaimonsa kanssa ja on nyt viisikuisen inkeriläis‑uzbekistanilaisen Bruno ‑pojan onnellinen isä.

katsoo viitea oikeallaHamdam edustaa omaperäistä Ferganan "koulukuntaa", joka kaikista venäläisen runouden ryhmittymistä on lähinnä läntistä modernismia. Parikymmentä vuotta sitten Ferganassa, "pienessä nukkuvassa Aleksandriassa", syntynyt ryhmä nostatteli hypnoottisia jälkikoloniaalisia tunnelmia ja nostalgiaa Välimeren kulttuurin perään. Vaikka Ferganaryhmän runoilijat kirjoittivat venäjäksi, he välttivät klassista venäläistä runoutta ja hakivat vaikutteensa Persian, Kiinan ja Intian klassikoista ja läntisestä 20. vuosisadan modernismista. Heidän teoksissaan näkyy myös imagenismin ja italialaisen hermetismin piirteitä.

Muutto Moskovasta Kouvolaan oli kuin olisin tullut takaisin rauhalliseen Ferganaan. Pohjola on lähellä sieluani ja olin jo tottunut tähän normaaliin elämään Pietarissa. Maahanmuuttajana haluan tuoda jatkossa hyötyä myös Suomelle.

Suomessa Hamdam aikoo kaikessa rauhassa oppia ensin kielen. Kirjallinen yksinäisyys ei häntä vaivaa:

Ferganistina olin myös yksin venäläisessä kirjallisuudessa. Kuvittelen, että Suomessa kirjallisuus on lähempänä sitä, mitä me teemme kotona. Kunhan opin kielen, tutustun kyllä suomalaisiin.

Ferganan hiljaisuuden jälkeen Moskovan vilkas kirjallinen elämä hämmästytti minua. Ferganan koulunkunnan kehitysprosessi on pysähtynyt ja koulu hajaantunut. Emme enää laajene emmekä syvene. Nyt kukin meistä työskentelee yksinäisyydessä, mutta ehkä jopa paremmin kuin ennen.

Suomalaista modernismia ei Venäjällä juuri tunneta, koska YYA‑aikaan suomalaisista teoksista venäjäksi käännettiin lähinnä turvallista vasemmistohenkistä realismia. Hamdam on itse löytänyt Haavikon, Gunnar Björlingin, Harri Tapperin, Markku Paasosen ja Riina Katajavuoren. Erityisesti hän pitää Rabbe Enckellistä ja Helena Sinervosta pietarilaisen Aleksandr Skidanin kääntäminä.

Zakirov ei ole valtaamassa Suomen kulttuuriareenoita neuvostoaikaan periytyvällä kulttuuripääomallaan. Hän olettaa, että viiden miljoonan asukkaan Suomesta löytyy kuitenkin enemmän hänelle mielenkiintoisia kollegoita kuin valtavasta Moskovasta. Mukkulan kirjailijakokouksessa viime kesänä hän sai ensimmäisen kerran tuntumaa suomalaiseen kirjallisuuselämään.

Venäläisyyden kulttuurin pakkoliikkeet eivät häntä kiinnosta. Hamdam viittaa Shamshad Abdullajevin säkeeseen: "Ihmiset jotka ovat huolissaan venäjänkielisten säkeittensä veriäläisyydestä":

Me emme ole siitä huolissamme kirjoitamme venäjäksi, mutta venäläisen kirjallisuuden normit eivät meitä kiinnosta.

Maahanmuuttajien kulttuurinen sulkeutuneisuus vaikeuttaa venäläisten integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Hamdam.

Venäläisten ongelmana on se, että he jatkavat elämistä Suomessa kuten olisivat Venäjällä. Pienemmät kansat näköjään sopeutuvat uuden maan uusiin elinoloihin sovinnolla. Jos venäläiset muuttavat tänne, heidän pitaisi myös muuttua. Kotimaassaan he sulkeutuivat venäläisyyteensä ja yrittävät pysyä sellaisina myös täällä. Minun käy sääliksi eräitä venäläisiä, sillä heidän on itse ratkaistava työttömyys‑ ja kielitaidottomuusongelmansa. Asenteet ovat suurin este heidän sopeutumiselleen.

Artikkeli on julkaistu Venäjän Aikalla # 3, 2001


Venaian Aika # 3, 2001
VIITE
Lännen ja idän kiei: Hamdam Zakirov (oik.) esiintyi elokuun alussa Villa Kivessä yhdessä Arkadi Dragomoshenkon (Pietari) ja tunnetun amerikkalaisen runoilijan Charles Bernshteinin (New York) kanssa.
Kuva: Jukka Mallinen

SpyLOG

© FerLibr

vieraskirja  |  sähköposti  |  pääsivu   

Design by H. Zakirov, 2003